Sorvi

Siinä se on. Kaksi vuotta on sairastettu sorvikuumetta. Luettu, katseltu eri ominaisuuksia,opiskeltu Youtube-videoista mitä kaikkea voisi tehdä. Ja vihdoin päätin hankkia. Suurin hankaluus sorvin ostamisessa oli koko. Mikä koko riittää? Periaatteessa kai on niin että isolla saa pientä muttei toisinpäin. Mutta toisaalta liika isossa ei oo mitään järkeä ottaa tilaa viemään. Pitääkö olla vaihteistolla vai riittääkö rattaat? Päädyin Holzmann ED400FD:n, Veistokoneelta. Netistä saman koneen olisi saanut 150€ halvemmalla kotiovelle, mutta jotenkin olen ollut tykästynyt Veistokoneelta saamaani palveluun ja kiikutin rahat sinne. Jos nyt tällä käytöllä jotenkin törmäisi takuuongelmiin, niin tietty silloin etua on.

Sorvi löysi paikkansa samanmerkkisen porakoneen vierestä. Asennuksen jälkeen elämä onkin ollut lähes pelkkää sorvaamista. Siis tallissa, muutoin on vähän kiireet häirinneet taas harrastamista. Ensimmäisenä varsinaisena Bemarin osana tiensä löysi pakkaan takajarrun työsylinterin painintappi. Purkaamolta löydetty osa vaati sovittamista. Bemun omassa työsylinterissä kiinnityskorvakkeet ja säiliön lähtö olivat samalla puolella ja siksi tarvitsin eri työsylinterin.

Painintapissa oli 8mm kierteet, kun halusin siihen siromman kokoisen haarukan päähän. Siispä matskua sopivasti pois, viiste päähän ja M6 kierre päälle.

Voi ristus että sorvi tekee ihmisen iloiseksi! Seuraavaksi jyrsintappia pakkaan kiinni ja jarrupolkimelle pikku kavennus. Sitten alumiinilatasta työsylinterille kiinnitys ja alkaa jalkatappisarjat olemaan viimeistelyä vaille. Tuo työsylinteri on jonkun verran hapettunut ja se saa soodapuhallinta vielä.

Mutta kun nyt kerran oli vauhtiin päästy, seuraavaksi koneistukseen pääsi yläkolmio. Yläkolmiossa on kaksi reikää alkuperäisten sarvien kiinnitykselle. Toinen näistä rei'istä saa muovitulpan päähänsä, toinen saa nielaista virtalukon sisäänsä. Ainoa ongelma oli että reikä oli 25mm kun taas virtalukko vaati 30mm kolon. Nyt kun on sorvi ja siihen muutama jyrsintappi, sillähän se oli lähdettävä. Koti-MacGyver  keksi laittaa sopivan kokoisen hylsyn jatkovarresta kiinni sorvin kelkkaan ja kiilata hylsyn varmaankin naapurin talliin tuomasta tyhjästä kaljatölkistä leikatuilla alumiinisiivuilla siihen kiinni. Tuli suht jämäkkä kiinnitys jossa kolmiota käsin kääntämällä sai jyrsittyä 2,5mm seinistä veke. Sitten isompi hylsy ja kolmio toisin päin.

Tämän lisäksi myös paksuudesta piti saada n 6mm pois. Sama MacGyver pisti kolmion kelkkaan kiinni ja ajeli siivut paksuudesta. Sinolia leikkuunesteeksi ja lastua lensi. Sen jälkeen Dremelillä sisäpuolelle kolot virtalukon kiinnikekynsille sekä kiinnitysreiän alareunaan vielä pienellä jyrsintapilla kolo virtalukon kääntymistä estävälle haitalle.

 

Nyt ei enää pysty kilopultista hakemaan edes ruuvia, kaikki pitää itse sorvata. On se vaan niin mukavaa hommaa!