Keula ja swingi

Kun erilaiset kuriiripalvelut olivat kantaneet tilatut osat talliin, alku näytti juhlavalta. Osat olivat likipitäen uuden veroisia ja näyttivät muutenkin ehjiltä. Esimerkiksi Showan keula vastasi säätöihin käsikopelolta mallikkaasti. Ensimmäinen kasauskin näytti lupaavalta. Mutta kun löi akselin kiinni, selvisi totuus. Eipä jarrulevyjen offset sittenkään sopinut Ducati 848 vanteen ja Aprilian keulan kanssa. Vanne pyörii, mutta levyt on ihan satuloiden sisäreunoissa kiinni. Lopullinen mitta on mittaamatta, mutta noin 2mm paksut spacerit pitänee teetättää levyjen ja vanteen väliin.

Muuten keulan kanssa näyttää hyvältä. Hondan omasta stopparista saa aika hyvin ohjauksenrajoittimen askarreltua. Irroitin jo Hondan omasta alakolmiosta akselin ja kävin Motovillen prässillä painamassa akselin irti Aprilian kolmiosta. Uudemmissa mopoissa on aika paljon paksummat akselit kuin noissa vanhoissa. Holkit tekemällä pääsisi kaikkein vähimmällä hyödyntämään Hondan akselia. Luulen että kyselen luottosorvarilta myös koko akselin tekoa. Vieläkin arveluttaa haarukan pituus. Väkisin tuo tiputtaa keulaa viitisen senttiä, joka taas tietää kampuran kohdalla noin kolmen sentin tiputusta. Ja tämä on myrkkyä muutenkin "huonoille" kallistusvaroille. Ja taas ne ebayn Öhlinsit suorastaan huutaa mun nimeä!

Takapää sen sijaan tuntuu menevän ihan mallikkaasti. Mittailin holkit jotka tarvitsee teettää ja on aika turvallinen oletus että niillä swingi liittyy osaksi Hondaa hyvin. Kone pitää vielä punnata paikoilleen ja varmistaa tämä. Iskarin säätötanko oli tietenkin jumissa, niin kuin näissä aina, ja raakaa voimaa käyttämällä irtosi. Ruuvipenkistä jäi jäljet molempien päiden lukitusmuttereihin, päätin hioa nuo alumiinimutterit vaan tasaisiksi. Eipä uusi tanko nyt mahdottomia maksa jos hiomalla syntyy sutta.

Iskarin yläpään kiinnikkeet saa tehtyä hyvin olemassa olevaan runkoon ja tulevan swingin keskiholkin kautta samankaltainen kiinnitystapa kuin Ducatissa. Tuossa on varmaan kohtuullisen isot voimat rasittamassa kiinnityspisteitä. Oikeastaan ainoa huomioitava asia on että iskarin pää tulee takakehdon putkien yläpuolelle parisen senttiä. 

Putkien kanssa on vielä iso kysymys leikkaamisessa. Ostin 25mm reikäsahan, jolla putket katkaisemalla pitäisi saada tehtyä hyvät liitoskohdat. Mutta aika haastava rasti halpispylväsporalle. Jos löytyy tuttujen kautta koneistamo jyrsimään noi sorvilla tai vaikka vesileikkurilla, taidan säästää hermoja ja tilata valmiit pätkät oikeisiin kulmiin tehtyinä. Taas sille omalle sorville olisi tilausta!

Samalla tulin availleeksi noita orkkiskaasareita vaikka niitä ei ole tarkoitus laittaakaan kiinni. Aika hyvässä teknisessä kunnossa kai ovat, mutta kohokammioista löytyi kyllä syyllinen huonoon käyntiin. Suuttimet on lähes umpeen hapettuneet. Täytyy ainakin ultraäänipesurissa uittaa nuo osat, ja on sitten ainakin varakaasarit hyllyssä. Noita kaasareita kun on kuulemma lähes mahdoton saada toimimaan hyvin vapaavirtaussuotimien kanssa.

Ei oikein suunnittelua enempää ole nyt homma edennyt, mutta päätin tehdä takakatteen itse kuidusta. Teen muotin bensatankin takaosasta ja yritän pienentää sitä sopivassa mittakaavassa. Ainakin tulee uniikkia ja sehän ei voi tarkoittaa kuin hyvää. Samalla syntyy chabloona miten takarungon putket pitää taittaa. Voi olla että tämän suunnitelman myötä 1098 takavalo pitää vaihtaa simppelimpään.