Syntyi suunnitelma käyttää Aprilian akseli holkeiksi joilla Ducatin oma akseli liittyisi osaksi uutta kokonaisuutta.
Rungon ohjauksen rajoitin oli sen verran erimallinen, ettei alakolmio mahtunut edes paikalleen. Sivalsin siis runkoa ensimmäisen kerran rälläkällä. Aika onnekkaasti jäljelle jääneeseen nysään tarvitsee vain miggiliimata 26mm x 13mm x 4mm latanpala ja siitä syntyy uusi ohjauksenrajoitin.
Yläkolmion kanssa on niin ikään tuuria. Virtalukko oli kiinni alkuperäisessä yläkolmiossa M6 pulteilla. Apriliassa pulttikoko oli M8. Mutta Aprilian pultinkolot on vain pari milliä kapeammalla kuin alkuperäiset. Virtalukossa on varaa hieman koneistaa reikiä kapeammalle ja suurentaa ne M8 kokoon. Tai sitten laitan Helicoilit M8 reikiin ja M6 pulteilla kiinni. Joka tapauksessa virtalukko sopii paikoilleen sekä myös ohjauslukko toimii.
Ja niinpä voila - Öhläri istuu Hallessa.
Uusi swingikin saapui. Siihen loppuikin sitten tuuri tällä kertaa. 2016 mallin Monster 1200R:stä peräisin oleva swingi onkin sitten sitä ns kapeampaa konetta varten. Ja SS:n oma kone on leveämmillä korvilla. Jonkin aikaa mitan ja suunnitelmien kanssa pyörin pitkin tallia. Miten ihmeessä saada jyrsittyä swingin aukko leveämmäksi sekä laakeripesät uusiksi?
Sovittelin ja mallasin swingiä useaan otteeseen kunnes tajusin. Ei swingiä kannata jyrsiä vaan kone. Koneessa itse asiassa näkyy valujäljetkin siinä kohtaa mistä "ylimääräinen" alkaa. Aika suuren jyrsimen toki vaatii jotta pöydälle mahtuu kattila kyljelleen. Sekin löytyi tutun kautta joten ei muuta kuin konetta purkamaan rungosta.
Joku saattaa murehtia ketjulinjaa. Itse en käytännössä sitä murehdi, onhan noita siirretty holkittamalla vetoakseli. Ja siirretään edelleenkin. Samaa kattilaahan on monella eri porauksella, joten moottorikoon myötä myös monella eri takavanteella. Alkuperäinenkin ratas on "käännettävissä" ja luulen että leveämmässä asennossa 5,5 tuuman takavanteelle. Ihan ei taida pelkkä kääntö riittää, mutta mittailin että holkilla sen saa kyllä sopimaan eikä ketju vielä rähnää runkoon. Akselin sisälläkin on onneksi kierro, jos sitä joutuu tuomaan alkuperäistä kiinnitystapaa ulommaksi.
Kun kerran työjärjestys muuttui tämän päätöksen myötä, käytin vielä kerran orkkisswingin kiinni koneessa ja tein jalkatappien kiinnikkeen paikkoihin romumetallista mittatyökalun jolla alkuperäinen swingin linja näkyy. Millintarkkaahan tama ei ole. Ja jos on, asia korjaantuu ostamalla pituussäädettävä Öhlinsin iskari.
Sitten vaan about 187 sähköliitintä irti ja modulina ECU-teline, akkukotelo, varokeboksi sekä ilmansuodatinkotelo irti.
Runko olikin tämän jälkeen enää parilla pultilla kiinni moottorissa. Ne vielä auki ja sai nostaa rungon kokonaan pois moottorin päältä. Runkoa siirtäessä sattui heti vahinko ja kompastuin rälläkän johtoon. Rälläkkää nostaessa sormikin lipesi virtanapille ja samantien se pirulainen karkasi rungon kimppuun.
Tästä on hyvä jatkaa hitsaamalla korvakkeet noihin katkaistuihin kohtiin erillistä uutta takarunkoa varten sekä ohjauksenrajoitin. Siitä seuraavalla kertaa.
PS. Tallissa roikkuu sopivaa kohdetta odottamassa GP kakspuolikkaan takakate. Huvikseni mallailin sitä. Senkin olisi saanut toimimaan näissä muodoissa todella hienosti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti