Mustaa mustaa

Kylläpäs lämmitti mieltä saada etuputket kasaan. Sitten koneen kimppuun. Ensin pihalla paineilmaa ja loput pölyt mäkeen. Sitten talli tyhäksi, tavaroiden suojaus jne. Levitin vielä lattialle pressun estämään pahinta maalipölyä. Kaupasta olin ottanut etikkaa ja sillä putsaamaan.

Sitten teippaamaan. Pipeburnin sivuilla oli runsaasti kuvia rakennetuista CB750:sista. Olin jo päättänyt tehdä kokomustan koneen. Kun aloin teippaamaan, muutin mieltäni. Kampuran pään kopissa, eli laturinkopassa sekä sytytysanturin kopassa oli kummassakin aika paljon skraadua. Ei niitä voi maalata ainakaan ennen kuin on hiottu tasaiseksi. Lisäksi nokka-akselin päiden kohdalla olevat kromit sekä venakopan kromiruuvit kiilsivät niin hienosti että teippasin nekin. Tallin imurointi vielä kertaalleen jottei pölyä jäisi. Sitten vielä asetonia suihkepulloon ja sillä koneelle vielä paineilman kanssa viimeinen varmistava rasvanpoisto.

Ja siitä sitten aluprimeria ruiskuttamaan. Ensimmäisten minuuttien jälkeen talliin ilmanvaihto päälle, ristus että tuo primer haisee. Minulla oli maskina vain pölysuojain. Käry oli aivan hirveä, töhötin kuitenkin loppuun saakka. Sitten äkkiä ulos. Päätä alkoi särkeä. Totesin että nyt pikku tauko ja sitten ostamaan kunnollista maskia joka suodattaa liuottimet. En aio enää yhtään haistella tuollaista käryä, sitä on tullut tyhmyyksissä tehtyä liikaa jo historiassa. 2 pullollista primeria meni.

Aika hyvä tuli. Kun tuo oli pintakuiva, naksautin päälle 9kw rakennuslämmittimen muutamaksi tunniksi, termari jossain n 40 tienoilla. Ja seuraavana aamuna sitten väriä päälle. Kiiltävä musta kilakali-pullosta sekin. Tätä menikin sitten 2,5 pullollista. Näyttää hyvältä, saapa nähdä miten kestää. Anna moottorin olla ens viikonloppuun koskemattomana, jotta ainakin kuivaisi läpi saakka ennen kuin alkaa sen kanssa ottelemaan. Kaikki sormet

Oli muutakin talon keväthuoltohommaa, niin en paljon muuta ehtinyt tekemään. Pikkuisen levitin pakkelia etuloksuaihioon ja takakoppa alkaa varmaan tämän pakkeloinnin jälkeen olemaan vesihiontaa ja pohjamaalia vaille. Ducatiakaan ei ole pitkään aikaan tullut peitteen alta kurkittua. Totesin että 998 tai vastaava olisi myös hieno aihio caferaaserille. Uus takarunko, tankki, satula ja pyöreä etuvalo. Katteet mäkeen. Akku, ECU, regu ja sähköjohdot piiloon ja se olis siinä. HYVIN houkutteleva ajatus, kun ei koskisi mihinkään orkkiksee, eli vakioksi palautus olis pulttaa kiinni-operaatio. Ilmajäähyaihio olisi siitä mukavampi, ettei olisi letkuja ja syyläriä rumentamassa. Taidan tietää mitä teen ensi talvena. Siinä kyllä joku minua friikimpi Ducatikko saa slaagin jos 998s Final Editionin kimppuun käy.