Muistan kuinka OCC teki ohjelmana minuun vaikutuksen yli 10 vuotta sitten. Varmaan yksi syy siihen miksi näitä romuja ylipäätään pitää yrittää takoa oman maun mukaisiksi. Sen jälkeen monta autojen ja moottoripyörien rakennusohjelmaa on vilahtanut katselulistalla. Jokainen on ennemmin tai myöhemmin maistunut puulta. Viimeisimpänä Fast n Loud. Erityisesti se viime hetken paniikki toistuvana ohjelmaformaattina alkaa ärsyttämään. AINA on deadline jota vasten aika on loppumassa kesken, mutta jollain ihmeellä ja pitkillä työpäivillä homma saadaan nippuun.
No ei ehkä ihan paniikkia oikeasti vielä pukkaa, mutta erityisesti satula alkaa olemaan epätodennäköisellä listalla valmistumisen osalta. Eli seuraan nyt itse tuota tympivää formaattia kuinka deasline ja kiire alkaa jännittämään. Soittelin monta verhoomoa läpi tammikuun alussa. Kaikki tukossa, eivät saisi tehtyä satulaan uutta verhoilua. Ja minulla on vielä tietty visio millainen sen pitäisi olla.
Haluan siihen perforoitua tai perforoidun näköistä nahkaa/keinonahkaa. Katselin mielestäni kaikki Suomen verhoilumyymälät läpi enkä löytänyt soittelemalla haluamaani. Mutta löysin sen Englannista. Nyt vihdoin ko paikka on useampi viikko sitten tilatun lähetyksen saanut matkaan, mutta lähetysseurannan mukaan paketti on viikon ollut Suomen ja Englannin välillä. Saapa nähdä koska se saapuu ja miten siitä sitten saisi loihdittua satulaan päällisen. Soveltuvaa ompelukonetta ei ole lähipiirissä.
Pahimmassa tapauksessa satula menee mustana messuille, joka ei nyt värinä ole huono, mutta varmaan haluttua kontrastiefektiä vähentää. Saapa nähdä. Kahvatupit antavat osviittaa siitä millaista ulkoasua tässä on haettu.
Pakoputki oli ns viimeinen iso valmistettava asia työlistalla. Laskin pakoputkilaskureilla virtauksia ja luin muutenkin nettitietoa pakoputken käyrästön valmistamisesta. Alkuperäisessä putkessa on eripituiset käyrät ja X-haara jossa sekä pakokäyrät yhtyvät ja jakaantuvat siitä molemmin puolin vaimentimille. Näkyy tässä kuvassa parhaiten, parempaa kuvaa orkkisratkaisusta ei tullut otettua. Ebaystä hankitusta Ducati 748sin putkistosta löytyisi sopivia kulmia väliputken tekemiseksi.
Alunperin tarkoitus oli taittaa vaimennin satulan alle samaan tyyliin kuin se on Panigale 1299 Superleggerassa. Aliexpressista löydetyssä vaimentimessa oli kuitenkin samanlainen hunajakennoverkko kuin noissa. Vaimennin itse oli megafonimainen, joka taas sopi erittäin hyvin siihen lookkiin mitä tämä rakennelma omaan makuun vaatisi. Nämä suunnitelmat menivät ristiin koska tämä vaimennin olisi pidempi ja muutenkin suurempi kuin mitä perän alle luultavasti mahtuisi.
Asia varmistui kun sain rungon takaisin ja mallasin vaimenninta takarungon alle. Se ei vain sopisi sinne. Siispä etsin sille paikkaa swingin vierestä. Ja totesin että se olisikin hyvä tasapainottamaan takaa päin katsottuna pulleaa swingiä.
Alkuperäisen pakosarja X-haaraa on netin mukaan moni lähtenyt suurentamaan. X-haaran kohdalta reiät ovat alunperin ahtaan näköiset. Mutta suurennus on monelle tuonut ongelman että pakokaasut alkaavat V-koneessa virtaamaan käyrissä väärään suuntaan ja kone menee sekaisin. Niinpä kopioin tekemiseen ohjeen jossa tuleva Y-haara olisi rakennettava siten että tama riski minimoituu. Pakopulssit olisi saatava tyhjenemään vaimentimen suuntaan ja ennemminkin luomaan "imua" lepovuorossa olevaan pakokäyrään.
Leikkaa ja liimaa -metodilla alkoi Y-haara syntyä. Migiini vaihdoin RST-langan ja sillä pelottomasti liimaamaan. Keväällä hankittu Kempin Minarcmig osoittautui tässäkin kelpo peliksi. Toki hetken sain etsiä säätöjä noin ohkaisen RST-putken liimailuun, mutta lopulta paloi nätisti ja muodosti kelvollista saumaa.
Kuvissa saumoihin tuo kontrastia puhdas ja käytössä tummentunut RST. Todellisuudessa saumat on ihan ok (seliseli). Ehkä jonain päivänä tulee se kaivattu tig hommattua ja tämäkin onnistuu nätimmin. Vesitesti väittää noita jopa tiiviiksi. Luultavasti kuitenkin vielä kevään aikana lainaan tigin ja pyörittelen saumat nätimmiksi.. Viimeisessä kuvassa näkyy Y-haaran sisään rakennettu laippa, jonka tarkoitus on ohjata pakopulssi vaimentimen suuntaan ja estää takaisinvirtausta lepovuorossa olevaan käyrään. Peittauspastaa myydään Motenetissä 2kg pakkauksessa ja tähän nyt ei montaa lusikallista tarvitsisi. Ehkä haen apteekista suolahappoa ja peittaan sillä noi saumat.
Tein tuohon vielä liitoksen, joka on 90-asteen kulmassa äänenvaimentimeen nähden. Näin vaimentimen kulma olisi vapaasti päätettävissä. Joskin tässä vaiheessa projektia se näyttää olevan aika ok tuolla paikallaan.
Tämän jälkeen kävin etulampun kimppuun. Lopulta aika kirjaimellisesti. Alunperin oli tarkoitus laittaa Louisilta tilattu LSL Urban. Mutta se lamppu oli liian kapea. Se vaan ei näyttänyt hyvältä telareiden välissä, Ducati X-Diavelin lamppu olisi komea, mutta hintakin pelkälle lampulle olisi ollut liki 700. euroa.
Kiinanpojat olivat ehtineet alkaa Monsterin etulamppua kopioimaan ja kokeilin tilata sellaisen. Se olikin aika jees. Kiinnikkeitä suunnittelin ja mallailin lamppua. Nyt tuo virtalukko sitten kääntyi itseään vastaan. Monsterissahan virtalukko on rungossa tankin etuosassa. Virtalukon vuoksi lamppu ei mahtuisi kovin lähelle telareita.
Ärsyttävää. Ei tollaista rakoa pysty hyväksymään. Mutta totesin että jos tassä on nyt konettakin jo jyrsitty, ei liene enää kovinkaan kova rikos modata lampun taustaa. Siispä lampulle Dremelia. Ei toki aitoa, vaan Bilteman halpiskopiota, terät sentään aitoja Dremeliltä. Lampun alapään teko meni protoiluksi, vasta kolmas onnistui. Yläpään kiinnitys sentään onnistui jo toisella yrityksellä.
Lampunkehystä sai vielä teurastaa muutenkin, jotta siihen sai mittariston kiinnityksen istumaan nätisti. Siitä ei tullut napattua kuvaa, mutta sekin onnistui pikku luovuudella. Täytyy napata kuva myöhemmin. Tuohon kun vielä kylkeen tulee vilkut ja stongat romuineen, niin en usko raon enää häiritsevän silmiä. Lampun perspektiivi hiukka outo tuossa ylemmässä kuvassa, mutta halukkaat pääsee arvostelemaan messuilla livenä miten se sitten onnistui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti