Käsijarrukäännös ja messuille

Tai eihän toikaan edes onnistu nykyautoilla. Ehkä joku muistaa ne missä ajonvakautus oli kuskien näpeissä ja käsijarrulla auto taittu pieneenkin tilaan. Tämä käännös tosin koskee väriteemaa. Alunperin ajatuksena oli teipittää K100 M-väreillä. Mutta nyt tuntuu siltä että joka paikassa myydään M-sitä ja M-tätä. Selailin vaihteeksi uutta autoa ja bemu itsekin tyrkyttää jotain 316d:tä M-sportina. WTF? Eikös M ollu merkki suorituskyvystä? Idea happani päässäni ja ajattelin että edes minä kunnioitan M-väriä, enkä tuohon 90-heppaiseen ala sitä laittamaan. Yksi M3 on itselläni ollut ja se oli kyllä niin upea auto etten vedä sitä projektiin joka ei ole ämmän arvoinen.

Sitten sain katteet.

Jumankauta että ne oli valkoiset! Ja tajusin tehneeni virheen. Tuo moottori on niin valtavan iso ja kerää huomiota, että valkoinen väri toisena isona sotkee omaan silmään balanssin. Ei kahta isoa mötikkää tähän vehkeeseen. Tuli mieleen maalauttaa uusiksi jollain tummalla harmaalla tai jopa mustalla. Mutta ei oikein aika riittäisi siihen. Sitten teippaus olisi tehtävä rikkomaan valkoista. Pari iltaa pähkin, päässä kävi jo musta valkoinen punainen, mutta ehkäpä se tässä ilmapiirissä ja saksalaisessa vessassa muistuttaisi liikaa Aatun ajoista...

No saksalainenhan se on, joten:

Ja sitten isoon valkoiseen tankkiin samaa teemaa.

Tätä kuvaa katsoessani alkoi tuo "laippa" tankin alaosassa häiritsemään ja annoin vastamaalatulle tankille hiukka rälläkkää. Sen jälkeen teippiä päälle.

Butt-Ugly Ducklingista kuoriutui Günther, sillä nimellä pitää hänet tunteman. Tuo teippailu on muuten mukavaa ja helpohkoa hommaa. Ihan Youtube-ohjeilla ja 3M 1080 sarjan kalvolla sekä Knifeless leikkurisiimalla syntyi tarraa kuin tyhjää vaan. Olen suorastaan yllättynyt miten sujuvasti kuumailmapuhaltimella tuo ilmakanavoitu tarra taipuu muotoihin rypyttä. Joskus aikana ennen ilmakanavointia muistan jotain teipanneeni ja kiroilun määrä oli ääretön. Ei oo enää hermoja raastavaa kunhan ottaa laatutarraa. Taperoll-nimisestä myymälästä Käpylästä sai mainiota palvelua tarraostoksista vaikka vain puolen metrin soirot vuotaa hain.

Günther tarvitsee toki myös kilpitelineen. Aloin vääntämään sellaista rosterista.

Tuhrattuani sitä pari tuntia sekään ei ollut hyvä, ja lensi protoläjään joka alkaa olla aika iso. Ja kilpi siirtyi lähemmäs takakatetta. Taitaa olla tossa kulmassa niukinauki Kaikkoselle kelpaava. Myös satula muotoutui nauhahiomakoneella ja mattopuukolla aika hyväksi.

Sitten Günther sai vielä numerot ja pari muuta tarraa, uuden sivujalan kun joku pöljä oli summassa tehnyt ensimmäisestä 5cm liian lyhyen ja se jouti protoläjään. On muuten metkaa laittaa mopoa sivujalalle oikealle puolelle. Joka kerta selkäranka huutaa että nysse KAATUU!

Günther lähti messuille, nähdään siellä!