Butt-Ugly Duckling

Disclaimer: Jos olet Bemarimies henkeen ja vereen - älä lue pidemmälle. Sulje sivu, tyhjennä välimuisti äläkä ikinä palaa. (hymijö)

Cafe Raaseri on valmis, vaikka kaasarit eivät toimi kunnolla. Pitää vaihtaa ne parempiin talven aikana ja pohtia mopon kohtaloa. Siitä huolimatta seuraava projekti on kukkunut mielessä. Tällä kertaa jokin suht edullinen, mieluummin ilman tekniikkamurheita ja erilainen olivat teemana. Mietin kaikenlaisia mopoja, erityisesti olisi kiinnostanut esimerkiksi Yamaha RD350 tai joku muu räväkämpi kaksitahtinen. Myös RnineT-bokseribemari oli jäänyt verkkokalvoille.

Silloin tällöin nettimotosta seurailin laidasta laitaan kaikenlaisia, myös R-bemuja. Niitä ei oikein ole tarjolla alle kolmen tonnin, bokserit pitää aika hyvin arvonsa. Samalla kiinnitin huomion että vastaavasti K-sarjalaiset ovat edullisia. Niistäkin on rakennettu ihan näyttäviä laitteita maailmalla ja kotimaisillakin mopofoorumeilla ihan siistejä projekteja.

MUTTA, kaikella kunnioituksella, K-sarjan bemarit ovat itselleni olleet aina motorismin irvikuvia. Ihan jäätävän rumia, tehottomia, painavia, keppivetoisia, kamalia... Yksinkertaisesti sporttimopopurismin ollessa pahimmillaan en ole pitänyt niitä edes moottoripyörinä vaan jonkinlaisina hybrideinä, rumina kaksipyöräisinä autoina joissa on yhdistetty autoilun ja mopoilun huonoimmat puolet. Kakssataa kiloa vielä lisää painoa ja nää olis Wingejä.

Toki, jotain niissä on oltava kun aika suosittu laite on ollut. Vanhuus on saapunut tähänkin osoitteeseen ja mielipiteeni tavallaan pehmentynyt kun kerran sellaisen menin hankkimaan. Rehellisyyden nimissä ehkä siinä onkin tämän projektin kiksit itselleni, saada K-sarjalaisesta sellainen että sillä kehtaisi ajaa kypärä päässä tummalla visiirillä.

K100RS löytyi nettimotosta. Luin etukäteen noiden tyyppivioista. Eihän niitä vesi/öljypumpun  lisäksi vissiin paljoa ole. Vetoakselin poorit kannattaa rasvata ja perän stefa vaihtaa. Loppu tarkistuslista oli lähinnä normaalia kulutustavaraa. Pyörä oli kevyesti lipattu vasemmalle kyljelle. Pikkuisen skraadua venakopan kannessa sekä katteet pikkuisen rikki vilkku/peili-yhdistelmä hajalla. Mutta kävi kuin kello ja sain tietooni hieman mopon historiaa, joten löin kaupan kiinni.

Projektin nimeksi annoin Butt-Ugly Duckling, josta toivottavasti syntyy kauniimpi "Raaseri". En osaa sanoa onko tälle jokin oikea tyylisuunta olemassa, mutta kilpurilookia siihen haen. Tilasin jo varttikatteen eteen sekä Kiinasta "Akran" äänenvaimentimen, valot löytyivät kotinurkista ja jalkatappisarja samoin. BSK Speedworksin K100 racer toimii esikuvana sille mitä tästä pitäisi tulla.

Mittaristoksi samanlainen T&T kuin Cafe Raaserissa. Renardilta saisi UPEAT hallintalaitteet Beringerin runkoihin, mutta ne maksavat kaiketi tämän mopon hinnan joten harkitaan. Cliparit pitää vielä tilata ja sitten saattaisi olla aika paljon osia mistä lähteä tekemään.

Takarunko menee uusiksi. Houkututti kovasti laittaa siihen Panigalen tapainen takajousitus. Houkuttaa edelleen, mutta yritän pysyä niin isosta muutoksesta erossa. Jalkatappien rungot, etuhäkki, rosterinen kollektoriputki jne pitää loihtia metallista. Lisäksi tuohan on jo ruiskupeli, aika paljon alkaa heti olemaan sähköhärpätintä. Ne pitää saada piiloteltua jonnekin piiloon. Telariputket on jonkun verran maalinsa mittarissa seisovan 83tkm aikana hukannut. Soodapuhallusta ja maalausta on tiedossa. Vanteet näyttävät hopeisina kelvollisilta,mutta pitää pinta tutkia tarkemmin. Ruostetta ei rungosta vielä ole löytynyt, katsotaan miltä se muutosten jälkeen näyttää ja teen päätöksen pulverimaalauksesta myöhemmin.

Ensimmäisenä toi pitää kuitenkin purkaa, pestä ja tutkia perinpohjin. Löin kaverin kanssa pikku vedon siitä että sen on MP-messuilla näytillä. Kiire tässä vielä tulee.