Kesä, loma ja taas lisää mopoja

Tuli kesä. Ja meni kesä. Eikä raaseriprojekti ole käytännössä edistynyt. Alkukesän vei maastopyöräily, juhannukselta suuntasimme kuukaudeksi Eurooppaan, josta kaksi viikkoa Alpeilla. Piti vähän treenata maastopyöräilyä, jotta pärjää isommissakin mäissä.

Schladmingin kyljestä Ramsausta löytyi taas erinomainen paikka Alppilomailuun. 20km säteellä oli suurinpiirtein kaikki mahdollinen tarjolla. Laaksoissa yli 30 lämmintä ja ylhäällä Dachsteinin jäätikkö. Siellä vain kävimme, mutta hiihtää ja lasketella olisi voinut. Ohjelmaan kuului haikkausta, kiipeilyä, kesäkelkkamäki, ratsutilaa, eläintilaa, uimarantaa, zipline, juoksua, downhilliä... Huhhuh.

Downhilliin Bike Park Planai oli huima ensikokemus. Paikallisten mukaan paikka on ns perinteinen oikea DH-keskus ilman show off meininkiä jota sitten löytyy nykyisistä hip-paikoista. Minä en noista tiedä, mutta neljä päivää tuli polkuja rynkyteltyä. Jyrkkää ja vaativaa mustaa rinnettä oli mukavasti, flowline oli sopiva paikka aloittaa. Kaikki paikat tuli ajettua, joskin isoimmat hyppyrit tyhjien yli jätin ajamatta. Intenseen ei voi olla kuin tyytyväinen. Pyörä toimi mainiosti, jarrut heikoin lenkki kuten jo tiedossa oli. Jostain syystä etujarru kerää ilmaa, eikä homma ratkennut edes huollossa ja tiivisteiden vaihdossa. Mutta toimi riittävän hyvin. Contour oli mukana lähes koko ajan ja editoitavaa videota on tuntitolkulla.

Itävallan jälkeen pari viikkoa pitkin Saksaa ystäviä ja vaimon sukulaisia kierrellen. Stuttgart, Mannheim, Speyern, Potsdam, Berliini ja H.dorf. Futiksen MM-kisat oli samaan aikaan ja tulipa käytyä Brandenburg Torilla vastaanottamassa mestarit vajaan miljoonan muun ihmisen kanssa. Huimia ihmismääriä.

Vähän pidennetyn kesäloman vuoksi kotiin päästyäkin oli veilä kaksi viikkoa aikaa normalisoitua reissun jälkeen. Kaupungissa asioilla käydessä menin pistäytymään Ducatin uuden maahantuojan tiloissa. Virhe. Ensin sieltä alkoi polttelemaan tosissaan 848 Evo. Olin jo aiemmin päättänyt että tuon mallin Ducati joskus vielä eksyy omiin pyöriin. Jo seuraavana päivänä palasin koeajamaan tätä pyörää.

Koeajo oli ihan mukava, mutta samalla siinä pihalla vieressä seisoi 899 Panigale. Minulta oli kokonaan mennyt ohi tuo pikku-Panigale, en ollut kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Lähdin kuitenkin sitäkin ajamaan kun siinä valmiiksi oli kamat päälläkin. Virhe no 2.

Pikkuinen 899 oli toki pehmeämpi kuin aiemmin Italiassa ja Misanon radalla ajamani 1199s. Mutta ihan järkyttävän paljon modernimpi kuin 848 Evo. Tiesin heti että tää on menoa, jos jotain ostan, se on Pani. Muutama päivä tinkimistä ja kaupat syntyi.