Se oli virhe. Schwartzwald itsessään on kaunista seutua, olin jo aiemmin tänä kesänä siellä autolla ollut. Periaatteessa kaunista kumpuilevaa ja mutkaista tietä. Mutta suht paljon liikennettä ja lähes kauttaaltaan 60 rajoitus. Matkanteko oli hidasta ja helvetin tylsää, vaikka +30 tikkariin edettiinkin. Liikenteen valvontaakin oli yllättävän runsaasti, mutta saksalaisen fiksusti se keskittyi kyliin ja taajamiin. Ei silti viitsitty sikailla liikaa niiden välissäkään. Schwartzwaldia voi suositella lomailuun mutta ei prätkällä ajamiseen. Tai no, huomioliivimies varmaan viihtyisi täällä nukkumassa mopon päällä radio tuutulauluja pauhaen.
Vihdoin päästiin metsästä jutaamasta baanalle, sitten hanat auki. Pian toki sama tapahtui myös pilvissä ja taas sadepukujumpan jälkeen alkoi köröttely. Pirellin Supercorsa SP V2 on huippuhyvä rengas, mutta sateella se ei tahdo olla parhaimmillaan. 130 alkaa olla maksimi kun tiellä on vettä, sen jälkeen plaanaus lisääntyy paljon.
Muuten matkasta ei ole käytännössä mitään kerrottavaa, liikennettä, vetoja, tankkausta ja muuta normisettiä. Sateiden välissä kuuma helle ja sateiden aikaan lämpö sen verran ylhäällä että kumipuku kastui myös sisältäpäin. Nürnbergin päässä tietyö jossa n 30km jonoa, se splitattiin kuitenkin melko sutjakkaasti.
Nürnbergissä en ollut aiemmin käynytkään. Ihan hieno kaupunki taas. Ja hyvä tuuri, jokin kaupunkijuhla päällä ja ihmisiä runsaasti liikkeellä. Ensimmäisenä syömään ja otin salaatin. Joka oli hyvää!
Terasseja, nähtävyyksiä ja muita tuli kierreltyä kuutisen tuntia ja lopuksi kohti hotellia. Sekin hyvä puoli tässä matkailutavassa on, että vaikka reissussa näkee mitä kiinnostavaa ostettavaa, ostaa voi vaan sen verran kuin mahtuu mukaan. Eli käytännössä jotain pitää heittää menemään saadakseen mitään uutta mukaan. Tulee korkea kynnys ostaa mitään mitä ei oikeasti tarvitse.
Seuraavana aamuna aikaisin hereille, napakka siirtyminen Berliiniin. Taidettiin olla jo puolen päivän jälkeen perillä. Jäi mukavasti aikaa pakata kärryt kaikessa rauhassa, käydä suihkussa ja syödä appiukon laittamat sapuskat. Sitten heitin Orvon junaan kohti Tegeliä ja aloin itse marssimaan kärryn kanssa kohti Travemundea.
Tällä hetkellä tätä kirjoittaessa on tulevan kesän suunnitelmat jo lyöty lukkoon. Mopot lähtee Niinivirran kyydillä Milanoon 6.7. Lennetään serkun kanssa 12.7. perässä ja ajetaan Välimeren rantaan. Siitä Ranskan Alppeja ylös ja jostain Grossglocknerin seuduilta viimeistään kohti Travemundea. Tavoite olla illalla 21.7. siellä. Tarkempia määränpäitä ei ole suunniteltu, jatketaan samalla totutusti hyvällä kaavalla muuttaa suunnitelmia, mikäli siltä tuntuu.
1299s on ollut todella hieno matkaprätkä. Siitä harmittaisi luopua. Mutta jo edellisen Ducatin maahantuojan kanssa oli kättä päälle lyöty että ostan uuden V4sen kunhan se esitellään. Syksyn aikana huhu varmistui, mutta vanha maahantuoja lopetti. Vasta messuilla varmistui että maahantuonnin ottaa RM Heino. Tietenkään Heino ei ole pystynyt tilaamaan ennakoita ja tätä kirjoittaessa on epäselvää milloin maahan saataisiin V4s Panigale. Samalla pohdituttaa että jos sitä ajaisi vielä yhden kauden tuolla vanhalla sotaratsulla, voisi olla että pystyisin sen pitämään ja ostamaan V4s:n rinnalle. Mutta itseni tuntien 1299s jää silloin koristeeksi.
Sekään ei oikein järkevältä tunnu. Noita moponromuja on taas 5 tallissa. 1299s on joutsenlaulu V2 superbikelle, mutta erikoisuusmielessä se ei ole mikään must have, samalla tapaa kuin ikonisen 916-mallin 998s FE on. No, jahka tiedetään koska veenelosia saa ja päästäänkö lopullisiin kauppoihin, selviää millä kulkineella kiviä ensi kesänä kierretään. Mutta varmasti ne jollain kierretään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti